top of page
  • Writer's pictureIris Andersson

Roger Boltshauser – saven taituri

Sveitsiläinen arkkitehti Roger Boltshauser on tutkinut työssään masiivisavirakentamista ja sen ekologisia ominaisuuksia. Paikallisesta maa-aineesta rakennettaessa materiaalin tuotantoon, kuljetukseen ja varastointiin kuluva energia voi pienentyä jopa puoleen. Artikkeli julkaistu 5.4.2022 Arkkitehtiuutisissa.




Ekologinen savi on yksi vaihtoehto, kun pyritään pienentämään rakentamisen hiilidioksidipäästöjä. Kiinnostus savea kohtaan on kasvanut Suomessa, mutta maassamme on vain vähän esimerkkejä massiivisavirakentamisesta.


Saven mahdollisuuksista kuultiin Aalto-yliopiston ja Arkkitehtuurimuseon Architecture Speaks! -luentosarjassa, kun sveitsiläinen arkkitehti Roger Boltshauser esitteli toimistonsa projekteja. Boltshauser soveltaa massiivisavirakentamista (eng. rammed earth) niin pieniin kuin suuriin rakennushankkeisiin. Hän on työskennellyt omassa toimistossaan vuodesta 1996 lähtien sekä vierailevana professorina Saksan ja Sveitsin yliopistoissa.



Savesta kokeillen ja tutkien


Itävaltalaisessa kylässä rinteeseen kätkeytyy yksinkertainen asuintalo The Rauch House (2008), jonka arkkitehti Martin Rauch suunnitteli yhdessä Bolthauserin kanssa. Omakotitalo on rakennettu rakennuspaikalta kaivetusta maasta, mikä on ohjannut suunnittelua. Massiivisavirakentaminen ei mahdollista suuria avauksia, joten ikkunat ovat maltilliset. Julkisivun vaakaviivat muodostuvat käsin tehdyistä tiilistä, jotka ohuina nauhoina hidastavat veden valumista rakennuksen pinnalla.


Eroosio kuluttaa savista pintaa, mutta se ei tarkoita hajoamista, vaan osoittaa ajan patinan. Tiili ja betoni imevät kosteuden sisäänsä, mutta savi on kuin suojaava iho. Julkisivu juhlii materiaalien ominaisuuksia.


Rakennus voidaan nähdä harjoitusprojektina vanhan iskosseinätekniikan muuttamisesta nykyajan kielelle. Yksinkertaisuus ja materiaaliliitokset vaativat kuitenkin tarkkaan suunnitellut detaljit.


The Rauch Housen kautta Boltshauser on tutkinut massiivisavirakentamisen ekologisia ominaisuuksia. Kun rakennettiin paikallisesta maa-aineesta, harmaan energian kulutus pieneni lähes puoleen vallitseviin rakennustapoihin verrattuna. Harmaa energia on termi, joka kuvaa materiaalin tuotantoon, kuljetukseen ja varastointiin kuluvaa energiaa. Kestävän kehityksen kannalta on oleellista huomioida koko rakennuksen elinkaari.


Toinen saven etu liittyy ilman suhteelliseen kosteuteen, joka savitalossa säilyy asumiselle miellyttävämpänä kuin koneellista ilmanvaihtoa käytettäessä.





Ei vain Afrikan perinne


Valmistuttuaan The Rauch House herätti ihmetystä – mitä iskosseinät merkitsevät sveitsiläisessä viitekehyksessä? Eivätkö ne kuulu ennemminkin Marokon kulttuuripiiriin? Boltshauser tutki sveitsiläistä rakennusperinnettä ja löysi Lyonin alueelta kaksisataa vuotta vanhoja savitaloja. Ne oli vain unohdettu.


Savirakentaminen ei ole vain Afrikan perinne, vaan rakentamiseen soveltuvaa maata löytyy ympäri maailmaa.


Boltshauser on jatkanut saven potentiaalin tutkimista opiskelijoidensa kanssa. Muutaman kymmenen kilometrin päässä Zürichistä sijaitsevan vanhan tiilitehtaan, nykyisen Chamin tiilitehdasmuseon The Brickworks Museumin alueelle on opiskelijatyönä rakennettu uusi uunitorni ja näyttelytila Kiln Tower (2021). Projektille saatiin vain kymmenen vuoden rakennuslupa, joten torni muodostuu esijännitetyistä ja siirrettävistä savi–puuelementeistä.


Uudelleen käytettävät elementit kestävät vain puristuskuormia, mutta erillinen jännitystä ja vetoa vastaanottava teräskaapeli vahvistaa rakenteen maanjäristyksien varalta.



Isommin ja kestävämmin


Boltshauser Architekten AG on tutkiva toimisto, joka tekee tiivistä yhteistyötä rakennusinsinöörien kanssa. Tällä hetkellä käynnissä on Case Study Steel House -niminen projekti, jonka tarkoituksena on tarkastella teräsrakentamisen mahdollisuuksia sen perinteisten käyttöalueiden ulkopuolella sekä yhdistää terästä toisiin materiaaleihin, kuten saveen.


Steel House on hybridirakennus. Kierrätettyjä teräsosia käytetään vain siellä missä ne ovat välttämätömiä, ja muut rakenteet toteutetaan maasta. Kuten The Rauch Housessa, myös suurissa rakennuksissa savi tekee sisäilmasta miellyttävän, eikä koneellista ilmanvaihtoa tarvita. Energiaa on onnistuttu säästämään myös lämmityksessä, kun porraskuiluihin sijoitetut vesitankit varastoivat lämmintä vettä ja lämmittävät iskosseiniä.


Boltshauserin toimisto on myös kehittänyt ideoita siitä, miten yhdistää ulko- ja sisätilojen ilmastot ja käyttää seinien energiaa eri asteisten vesialtaiden lämmön tasaamiseen. Niitä he ovat soveltaneet rakenteilla olevassa Zürichin urheilu- ja uimakeskuksessa. Jäähallin jäätuotannon synnyttämä hukkalämpö hyödynnetään uima-altaiden veden lämmityksessä.


Boltshauserin toimiston suunnittelemien rakennusten materiaalipaletin ytimen muodostavat savi ja puu, jotka ovat keskeisessä roolissa, kun vähennetään rakentamisen hiilidioksidipäästöjä. Rakenteilla oleva Hochhaus H1 perustuu betoniseen jalustaan ja runkoon, jonka päälle puuosat kasvavat kuin lehvästö. Sveitsissä puujulkisivu ei ole mahdollinen yli 70-metrisessä rakennuksessa. Julkisivu on verhoiltu punertavalla PV-levyllä, johon on integroitu aurinkokeräimiä.





Ekologisesti, esteettisesti ja empaattisesti


Boltshauser uskoo, että tulevaisuuden savirakentaminen on hybridirakentamista. Maailmanlaajuisesti rakentamisen hiilidioksidipäästöjä ei voi leikata yksin puuarkkitehtuurilla. Tällöin massiivisavirakentaminen on vahva ratkaisuvaihtoehto.


”Päästöjen vähentämisen lisäksi on luotava vahvaa arkkitehtuuria”, Boltshauser korostaa.


Jos ihmiset viihtyvät rakennuksissa, niitä ei pureta ennen aikojaan, mikä haaskaisi niihin sitoutuneen energian.





Aiheeseen liittyvät päivitykset

Katso kaikki

Kommentare


bottom of page